Espoon keskuksen jakelutoimipaikassa työskentelevä Sari Kolehmainen on alueemme työsuojelun 1. varavaltuutettu. Hän asuu kahden täysi-ikäisen lapsensa kanssa, pojan ja tyttären, joka myös on Postissa töissä. Perheeseen kuuluu koira nimeltä Hani.
Kolmeakin työtä samaan aikaan
90-luvulla postinjakelu oli sellaista, että Sarikin teki kolmea työtä samanaikaisesti. Postit oli jaettu puolen päivän aikaan, josta työ jatkui kaupan kassalla iltakuuteen. Tämän jälkeen vielä oli virtaa mennä pubin baaritiskin ääreen janoisia asiakkaita palvelemaan. Viitisen vuotta tuollaisella tahdilla mentiin, kertoo Sari.
Ennen postiuraa Sari työskenteli kolme vuotta Helsingin yliopiston päärakennuksen kahvilassa. Postityön hän aloitti Otaniemessä. Sittemmin matka on jatkunut Kivenlahden kautta Espoon keskukseen.
Postin jakamisen lisäksi Sari on tehnyt jakelussa muitakin työtehtäviä, kuten ”kymppi”, sisämies, arvokäsittelijä ja iltaryhmävastaava. Jakelussa tehtäväkirjo nykyään valitettavasti vain pienenee.
Edunvalvojaksi
Sari on joskus ollut varaluottarikin, mutta nyt hän varavaltuutetun roolin lisäksi toimii työsuojeluasiamiehenä Kivenlahden ja Espoon keskuksen toimipaikoissa. Aikoinaan juuri Kivenlahdessa edeltävä työsuojeluasiamies sai ikään kuin hyvin myytyä tehtävän Sarille.
Sari kertoo, että aina kaveriseurassakin on tullut pidettyä huolta koko porukasta, niin eiköhän työsuojelukin luonnistu. Kertomansa mukaan Sari on hyvä havainnoimaan ympäristöään.
Työsuojelun varavaltuutetun tehtävään ajoi halu oppia lisää ja mikä oleellisinta, saada paremmat vaikutusmahdollisuudet asioiden korjaamiseen. Lisätitteli ei ole ollut pahitteeksi ja tunne on ollut, että omiin sanomisiin on tullut lisää painoarvoa. Viimeisimpänä oman työpaikan osalta on reiteiltä saatu poistettua vaaranpaikkoja.
Työmaailma on avartunut
Korona-aikaan varavaltuutetun tehtävässä tutuksi tuli lähinnä tietokoneen näyttö. Teamsin kautta tapahtui myös tapaturman tutkinta, joka tarkkuudellaan sai Sarin hämmästymään. Hän oppi, kuinka paljon tietoa järjestelmistä löytyy, kuten ajotapaseurantalaite Pantherista ajoneuvon nopeus ja jarrutusmatka.
Kesällä 2022 Sari kävi tutustumassa moneen Helsingin työpaikkaan, teki niissä turvallisuuskävelyjä ja -havaintoja. Sijaistuksen päätyttyä hän järkyttyneenä kiteytti näkemänsä; matkailu todellakin avartaa! Mielessä kävi, että jos omasta työpisteestä nyt joku moittii vaikka työtiloja, niin Sari toivoisi, että moittija myös pääsisi vierailemaan ankeiksi muuttuneissa Helsingin työpaikoissa.
Esihenkilön tuki oli merkittävää ja edesauttoi tervehtymistä huomattavasti.
Kerro kolme asiaa
Työturvallisuuteen kuuluu valtavasti asioita, mutta kysyttäessä tämän hetken kolme aihetta, ponnahtivat Sarin mieleen ensimmäisinä seuraavat.
Turvallisuus uhkatilanteissa ja miten työntekijän kertomaan suhtaudutaan. Jokaista tapausta tulee lähestyä työntekijän oman kokemuksen pohjalta.
Talvisäiden liukkaus, kylmyys ja kulkuvälineiden kunto. Suojavarusteet, työvaatteet ja kulkuvälineet talvikuntoon. Ei kaahailla eikä juosta.
Yhteistyön tiivistäminen varhaisjakelun kanssa ajoneuvojen kunnossa pidosta. Itsestä huolehtiminen ja mielen hyvinvointi.
Työterveyshuolto
Toimii, mutta toisinaan Sarista tuntuu, että työterveyshuollossa vähätellään työntekijän tuntoja omasta terveydestään. Yksi kerrallaan tiputellaan sairauslomapäiviä, vaikka henkilö tuntee olevansa todella sairaana.
Pitääkö jotain vakavaa sattua, ennen kuin otetaan tosissaan. Omakohtaisesti Sari on kokenut, että vakavan sairauskohtauksen jälkeen hänet on otettu todella vakavasti työterveyshuollossa. Myös esihenkilön tuki oli merkittävää ja edesauttoi tervehtymistä huomattavasti.
Ennaltaehkäisyyn tulisi Sarin mielestä panostaa paremmin. Häneltä itseltään meni ohi ikävuositarkastus, jossa sairauskohtauksen ennusmerkit olisivat saattaneet tulla ilmi hyvissä ajoin.
Lähtö vasta, jos heitetään pois
Sari on jo neljännen polven postilaisia eikä aio lähteä, ellei pois heitetä.
Vuoropäivämallin tuomiin muutoksiin Sari on jo jollain tapaa tottunut. Vaikka esityöt ovat edelleen Espoossa, työnkiertoa ei ikävä kyllä ole ja työajat pelkässä jaossa alkavat harmittavan myöhään. Muuta elämää työn lisäksi ei oikein ole. Ulkotyössä sentään on säilynyt itsenäisyys, josta Sari pitää. Positiivista on myös työn ohessa saatava liikunta.
Jos ois valta, niin Sari räätälöisi kaikille, varsinkin iäkkäille ja terveytensä puolesta rajoittuneille, sellaiset piirit, joista he pystyisivät selviytymään työajallaan.
Työyhteisönsä, vaikka siinä työkaverit välillä vaihtuvatkin, Sari kokee yhdeksi suureksi perheeksi, jota ei hevillä jätetä.
teksti ja kuva Riitta Sievilä