Sipilän hallitus aloitti vuoden 2015 käydyn eduskuntavaalin jälkeen. Hallituksen kokoonpano kasattiin Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kansanedustajista. Syntyi niin sanottu SSS kokoonpano: Sipilä, Stubb ja Soini. Hallitus ryhtyi ajamaan omaa ohjelmaansa.

Herrat halusivat, että maahan synnytetään kiky eli kilpailukykysopimus. Palkansaajien työaikaa nostetaan vuodessa kahdellakymmenelläneljällä tunnilla. Hallitus ilmoitti tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä veronkevennykset, mikäli ay-liike ei hyväksy esitettyä kilpailukykysopimusta. Kun kikyä ei tahdottu hyväksyä, vaihtoi hallitus kiristyksensä kovemmaksi vaateeksi. Hallitus uhkasi pakkolaeilla.

Pakkolait sisälsivät palkansaajien lomarahojen leikkaamista 30 prosentilla. Ensimmäinen sairauspäivä esitettiin palkattomaksi. Lisäksi loppiainen ja helatorstai muuttuisivat palkattomiksi vapaapäiviksi. Vuosiloman pituuteen puututtaisiin, alkuperäiseen uhkaukseen sisältyneet 1,5 miljardin leikkaukset toteutuisivat ja veronkevennykset jäisivät tekemättä. Leikkauslistalla olivat muun muassa lapsilisä ja työttömyysturva.

Tulonsiirtoa vakuutusmaksuilla

Kiky-sopimus syntyi ja sopimuksen mukaan kaikki sopimuspalkat jäädytettiin vuodeksi, vuosittaista työaikaa pidennettiin korvauksetta keskimäärin 24 tunnilla ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia. Lisäksi työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin ja palkansaajien vastaavia maksuja nostettiin. Ay-liike oli voimaton laillisen, vaaleilla valitun hallituksen jyrätessä läpi yrittäjien ja oman tahtotilansa.

Vuonna 2016 Kokoomuksen puheenjohtaja vaihtui Stubbista Orpoon. Syntyi SOS hallitus. Perusuomalaiset hajosivat 2017 ja syntyi Sininen tulevaisuus hillotolppaministereineen. Mikään ei muuttunut hallituksen ajamassa politiikassa. Tulonsiirtoyritykset rikkaille ja yrittäjille jatkuivat.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa edustajien enemmistö tukemassa tätä eriarvoistavaa politiikkaa. Hallitus on tehnyt leikkauksia useisiin kohteisiin, mutta yritystuet ovat jääneet leikkausten ulkopuolelle. Valtion omaisuutta yksityistetään myymällä valtio-omisteisia yhtiöitä. Näin kansallinen omaisuus hävitetään ja valtiolta jää saamatta näistä yhtiöistä osingot. Hetkellisesti paikataan valtion kassaa myynnillä, mutta Sipilä jättää seuraaville hallituksille verojenkorotuspaineet osinkojen puuttumisten takia. Jopa kansalaisten peruspalvelut laitetaan myyntiin.

Hallituksen työn laatu arveluttaa

Sipilän hallitus on jatkuvasti joutunut perumaan huonosti valmisteltuja lakiesityksiään. Puolentoista vuoden aikana hallitus perui lähes kaksikymmentä lakihanketta. Hylättyjä hankkeita ovat esimerkiksi rikkaiden veronkiertäjien armahdus, hallintarekisterit, eläkeläisten asumistuki, päivähoitomaksujen korotus, sunnuntai- ja ylityölisien leikkaus ja myöhemmin kaikki pakkolait. Kaikki nämä perutut lakiesitykset ovat osoitus hallituksen yrityksistä huonontaa eläkeläisten, lapsiperheiden, palkansaajien ja ammattiyhdistyliikkeen asemaa sekä tehdä tulonsiirtoja yrityksille ja rikkaille.

Kaikkia hallituksen keksintöjä ei voida estää. Aktiivimallilla hallitus kuritti jälleen työttömiä. Hallitus ei pitänyt edes omista lupauksistaan kiinni. Kiky-sopimuksen hyväkymisehtona oli, että työttömyysturvaan ei tule leikkauksia. Aktiivimalli on työttömyysturvan leikkaus, jolla syyllistetään työttömät. Kepin tarjoaminen jo lyödyille on ainoa keino, jolla työllisyyttä tältä osin kohennetaan.

Mikään ei näytä riittävän

Viimeisimpänä työntekijöiden kurittamiskeinona hallitus on päättänyt kehysriihessä, että työnantaja voi tehdä pitkään työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Tämä tulee entisestään lisäämään nuorten palkansaajien epävarmuutta toimeentulosta. Toivottavasti tämäkin hanke vielä kaatuu.

Sipilän hallitus haluaa muuttaa työsopimuslakia siten, että alle 20 hengen yrityksissä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan. Tämä on selkeä työsuhdeturvaan kohdistuva heikennys. Ei ole kauaakaan siitä, kun työsopimuslakia muutettiin ja pidennettiin uuden työntekijän koeaika kuuteen kuukauteen.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14.4.2019. Jokainen saa tietenkin äänestää eduskuntavaaleissa oman harkintansa mukaan mitä puoluetta ja ehdokasta tahansa. Palkansaajan kannalta ei ole samantekevää mikä on eduskunnan puolueiden voimasuhde ja mistä puolueista hallitus muodostuu. Ennustan, että pienipalkkaisen postinjakajan kyyti on entistä kylmempää, jos tulevan hallituksen kokoonpanossa ovat nykyiset herrat ja meitä kaikkia koskevat lakimuutostehtailut jatkuvat.

Käydään kaikki ensi vuonna uurnalla osoittamassa kunnioitusta ja kuopataan tämä hallitus.