Kävellessäni elokuun lauantaiaamuna Eerikinkatua pitkin, ajatukseni karkaavat entisiin aikoihin, kun menin töihin aamukuudeksi Katajanokalle. Oli upeaa kävellä autiossa ja hiljaisessa Helsingissä kohti Katajanokkaa Senaatintorin halki ja katsella Kauppatorilta kauas merelle. Palatkaamme nykyaikaan, kävelen kohti Mikonkatua, josta lähtee Ventoniemen linja-auto kohti Hankoa ja sieltä jatkamme laivalla Bengtskärin majakalle.
Tuuliennusteet jännittivät
Osaston järjestämän matkan suunnittelijoina toimivat Jarmo Pakkanen kuljetusten osalta ja illallisen järjesti Timo Väisänen. Riitta Sievilä tarkasti, että kaikki ilmoittautuneet olivat paikalla ennen kuin bussi lähti kohti Hankoa. Retkelle osallistui 47 henkilöä, joista neljä nousi kyytiin Kirkkonummelta.
Puhetta riitti linja-autossa heti alkumatkasta. Varmasti jotkut keskustelut sivusivat uutta CDE-jakelumallia ja siihen liittyviä ongelmia. Kahden tunnin matkan jälkeen saavuimme aurinkoiseen Hankoon. Pienen kävelyn jälkeen siirryimme Marine Lines yhtiön M/S Summersea -alukseen. Merimatka kohti Bengtskäriä oli tarkoitus alkaa 10.30, mutta odotimme muutaman minuutin työntekijää, joka tuli samalla kyydillä töihin majakalle.
Koko viikon oli kovasti jännitetty minkälainen sää on lauantaina. Jos tuulee voimakkaasti, rantautuminen Bengtskäriin voi olla mahdotonta. Sään suhteen kaikki sujui mallikkaasti. Menomatkalla, kun haimme kalakeittoa, piti hieman taistella ettei menetä tasapainoa laivan keinuessa. Kannella oli hienoa seurata aurinkoisessa säässä majakan lähestymistä horisontissa. Hieman yli puolen päivän saavuimme Bengtskäriin, missä aluksi opas kertoi faktat majakasta ja saaresta.
Majakka valmistui yhdeksässä kuukaudessa
Bengtskär kuuluu Kemiönsaaren kuntaan ja se sijaitsee Saaristomeren uloimmalla luodolla noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Bengtskär on Pohjoismaiden korkein majakka. Utön ja Hangon välisen reitin valaiseminen tuli suorastaan elintärkeäksi 1890-luvulla johtuen ympärivuotisesta laivaliikenteestä Hankoon, Suomen silloiseen ainoaan talvisatamaan.
Ensimmäisen kerran majakan rakentaminen otettiin esille vuonna 1896. Tämän jälkeen suunnittelussa meni vuosikausia, ennen kaikkea päätösten tekemisessä. Esillä oli rakentaa kaksikin majakkaa tai majakan rakentaminen Vänölle tai Kalskärille. Asia vauhdittui lopullisesti, kun höyrylaiva S/S Helsingfors ajoi karille uudenvuodenyönä 1905 Bengtskärin lähellä. Alus oli aivan uusi ja arvokas ja tuhoutui täydellisesti. Kuusi miehistön jäsentä menehtyi.
Insinööri Ernst Andersin johti majakan rakentamista. Hän kävi Bengtskärin luodolla ensi kerran 4.1.1906 ja havaitsi, että luodon kallioperää voidaan käyttää tiilistä muurattavan majakkarakenteen ulkovuoraukseen. Helmikuussa saatiin valmiiksi työmiesten parakit. Rakentajia oli 33 ja maaliskuussa tuli lisää 20 kivimiestä.
Keväällä rahdattiin 448 000 tiiltä luodolle ja kesällä majakkaa rakensi 120 työntekijää. 19.12.1906 syttyi Bengtskärin majakassa ensimmäisen kerran valo, vain yhdeksän kuukautta oli kulunut majakan perustustöiden aloittamisesta.
Vartijat perheineen asuivat majakassa
Majakassa asuttiin talvisodan alkuun asti. Ainoastaan ensimmäisen maailmansodan alussa majakka sammutettiin, linssilaitteet vietiin turvaan ja väki evakuoitiin lyhyeksi aikaa. Syksyllä 1914 saksalaiset sotalaivat Magdeburg ja Augsburg ampuivat kranaatteja kohti majakkaa, vauriot jäivät onneksi vähäisiksi.
Jatkosodan alussa 26.7.1941 neuvostoliittolaiset yrittivät vallata ja räjäyttää majakan, joka sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla. Vihollinen onnistuttiin torjumaan koko päivän kestäneessä taistelussa. Seuraavan päivän pommitusten jälkeen laskettiin uhrien määrä. Suomalaisia kuoli 32 ja venäläisiä 60 – 100.
Eniten ihmisiä asui majakalla 1930-luvulla, kaikkiaan 32, joista 21 oli lapsia, joten piti olla myös oma koulu ja opettaja. Syksyllä 1968 majakka jäi autioksi. Tämän jälkeen majakka ränsistyi, kunnes Turun yliopisto otti haltuun kiinteistön vuonna 1992 ja aloitti mittavat korjaustyöt. Majakka vihittiin uuteen monipuoliseen käyttöön elokuussa 1995. Majakalla voi muun muassa yöpyä kesäisin.
Onnistunut retkipäivä
Kun olimme kuulleet opasta, oli meillä puolitoista tuntia vapaata oleskelua luodolla. Itse kävin katsomassa bunkkereita, joita oli sodan aikana rakennettu. Sileillä kallioilla oli mukava katsella kimaltelevaa merta.
Kaiken kruunasi nouseminen majakan torniin, joka on 52 metriä meren yläpuolella ja 252 askelman päässä. Kun tornista laskeutui, oli hyvä käydä majakan kahvilassa, joita oli kaksi, ja syödä uunituoretta pullaa. Kello 14.30 lähdimme kohti Hankoa Summersea-aluksella.
Saavuttuamme Hankoon päivän ainoa sadekuuro sattui kohdallemme, ei hätää, onneksi läheisyydessä oli kiva kahvila, jossa pystyi pitämään sadetta ennen ruokailua. Ravintola Origossa saimme maittavan illallisen, minkä jälkeen siirryimme linja-autoon, joka kuljetti meidät Helsinkiin.
Todella onnistunut retki, kaikki järjestelyt oli hienosti hoidettu, sää oli mitä manioin ja ennen kaikkea seura oli loistavaa, vaikka joskus satuttiin puhumaan työasioistakin. Ehkä retken jatkoja pidettiin pubissa jos toisessakin, minä menin kotiin ja fiilistelin Stoke Cityn loistavaa alkukautta – kolme ottelua ja kolme voittoa!
lähteet: Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753 – 1906 ja Wikipedia
teksti Juhani Rajala
kuvat Riitta Sievilä
