Jere Mäkinen toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä Espoossa Ruukintiellä ja Pihatörmässä. Hän on käyttänyt työsuhde-etua heti edun alkamisesta lähtien. Epassia Jere käyttää HSL-sovelluksella työmatkoihin, kulttuurissa konsertti-, festari- ja leffalippuihin sekä Museokorttiin. ”Nyt, kun omavastuuta ei passiin enää tarvitse laittaa, tuntuu kuin rahaa olisi vähemmän käytettävissä.” Hämmästelee Jere. Jos käyttöä laajennettaisiin, Jere toivoisi lisää mahdollisuuksia hyvinvointiin, esimerkiksi hammaslääkärikuluihin.
Työsuhde-etu Epassi
Kyselyn tulokset
Osasto teki syksyllä 2023 pienimuotoisen nimettömän kyselyn työnantajan tarjoamasta Epassista ja sen käytöstä. Kyselyyn saatiin 239 vastausta pääkaupunkiseudun työpaikoilta. Lisäksi kahdesta eri valtakunnallisesta tilaisuudesta saatiin 51 aktiivin ja edunvalvojan vastaukset.
Kyselyn tulokset eivät juurikaan yllättäneet, ne olivat hyvin lähellä sitä, mitä kuviteltiinkin. Muutama ero on selvästi nähtävissä muun Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Suurimpana erona oli passin käyttö matkustamiseen. Pääkaupunkiseudun vastausten perusteella 36 % vastaajista käytti passin rahan joko kokonaan tai osittain työmatkaliikenteeseen, kun valtakunnallisesti sitä käytti noin 20 % satunnaiseen matkustamiseen.
Passin käyttämättä jättäminen
Kyselyssä eniten yllätti se, että heistä, jotka eivät ole käyttäneet passia lainkaan, 30 % kaikista vastaajista, on suurimpina syinä ollut aikaansaamattomuus, etua ei olla koettu tarpeelliseksi tai ei vain ole löytynyt sopivia kiinnostuksen kohteita. Yli 70 % vastanneista kertoo edellä mainitut käyttämättömyyden syiksi.
Oman rahan sijoittamisen käyttämättömyyden syyksi ilmoitti 13 %. Digiähky, osaamattomuus, älylaitteen puuttuminen ja tietämättömyys Epassista olivat syinä alle 10 %:lla vastaajista.
Käyttökohteet
Passia on käytetty laajasti moniin eri kohteisiin. Annetuista vastauksista 114 henkilöä ilmoittaa käyttäneensä passia liikuntaan, 97 kulttuuriin ja 20 hyvinvointiin. Matkustamiseen passia ilmoittaa käyttäneensä 97 henkilöä, joka on kaikista vastaajista yli 30 %. 54 henkilöä on käyttänyt koko rahan matkalippuun.
Liikunnasta uimahalli, keilaus ja kuntosali olivat selvästi eniten käytetyt. Vastauksissa mainittiin myös sulkapallo, golf, ratsastus, jumppa, laskettelu, personal trainer -palvelut ja tanssi. Harvinaisempia olivat Duudsonit Activity Park, mönkijäsafari ja kausikortit urheiluseuroihin.
Kulttuuria harrastettiin hyvinkin aktiivisesti. Kulttuurin saralla yllätti museokortti, jonka oli ostanut 13 % vastanneista. Vähintään joka neljäs oli hyödyntänyt passia elokuviin. Aktiivista käyttöä oli myös musiikkitapahtumissa, kuten konsertit ja festivaalit. Lisäksi löytyi käyntejä eläinpuistoihin, pakohuonepeleihin ja taidenäyttelyihin.
Hyvinvoinnin osalta oli hienoa huomata, että hieronta oli löydetty passin käyttökohteista, sitä oli käyttänyt 13 henkilöä vastaajista. Myös kylpylöissä, Saunamaailmassa ja Allas Sea Poolissa oli vierailtu.
Ruokailuetu toivotuin lisäys passiin
Avoimissa palautteissa aivan ylivoimaisesti esiin nousi lounas-/ravintolaetu. Sitä toivoi lisättäväksi passiin joka kolmas eli 33 % kaikista vastaajista. Tämä toive ei millään tavalla yllättänyt.
Posterista löytyy hakusanalla ”lounassopimusravintolat” 283 Postin sopimusravintolaa, joista 15 sijaitsee Helsingissä, 15 Vantaalla ja kolme Espoossa. Paikkojen määrästä huolimatta käsitys on, että hyvin harvalla jakelun työntekijällä on minkäänlaista mahdollisuutta käydä työaikana sopimusruokapaikassa.
Yllättävän usea toivoi bensan ostomahdollisuutta, ruokakaupassa asiointia tai vaatteiden tilaamista netistä. Näiden vastausten kohdalla tuntuu Epassin tarkoitus hämärtyneen. Mikään näistä ei suoranaisesti edistä työntekijän hyvinvointia, vaikka toki tiukassa taloudellisessa tilanteessa kaikki taloudellinen hyöty edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
teksti Satu Ollikainen kuva+kuvateksti Riitta Sievilä