Postin henkilöstörahastolla on jo pitkä historia, joka alkaa vuodesta 2005. Tänä aikana henkilöstörahaston toiminta on muuttunut olennaisesti toimintaa ohjaavan lainsäädännön kehittyessä. Alkujaan rahaston tarkoituksena oli Postin henkilöstölleen maksaman niin sanotun voittopalkkioerän vastanottaminen ja sijoittaminen.
Posti Group on uudistanut rahallista palkitsemistaan ja alkuperäisen kaltaista voittopalkkiojärjestelmää ei ole enää vuosiin ollut käytössä. Nyt rahallinen palkitseminen perustuu Kiitos- ja Bravo-palkkiojärjestelmän mukaiseen kertapalkitsemiseen sekä osalla henkilöstöä niin kutsuttuun STI-ohjelmaan.
Työntekijä voi ilmoittaa palkkioiden maksutavasta kerran vuodessa aina seuraavan vuoden ajaksi.
Postin Suomessa toimiva henkilöstö on automaattisesti työsuhteensa perusteella henkilöstörahaston jäseniä, mutta jäsenyydestä ei aiheudu henkilökohtaisia velvoitteita. Palkkioiden rahastoiminen on täysin vapaaehtoista ja kukin työntekijä voi tehdä vuosittain päätöksen siitä, haluaako rahastoida mahdollisesti saamansa palkkion vai ottaa sen käteispalkkiona palkanmaksun yhteydessä.
Palkkion rahastointi
Työntekijä voi ilmoittaa palkkioiden maksutavasta kerran vuodessa aina seuraavan vuoden ajaksi. Seuraava ilmoitusaika on 1.-15.12.2023 ja se koskee vuoden 2024 aikana maksettavia Kiitos- ja Bravo-palkkioita sekä vuodelta 2023 mahdollisesti muodostuvia STI-palkkioita. Rahastointi-ilmoitusajankohdasta tiedotetaan tarkemmin vuoden lopulla.
Rahastoidun palkkion nostaminen
Työsuhteen voimassaoloaikana rahastosta voi tehdä noston kerran vuodessa, aina syyskuun viimeisenä pankkipäivänä. Rahaston jäsenellä on tällöin mahdollisuus nostaa maksimissaan 15 % henkilökohtaisen rahasto-osuutensa arvosta. Vuosittain nostettavissa olevan rahasto-osuuden määrä kasvaa, jos nosto-oikeutta jättää käyttämättä. Nostettavasta summasta saa 20 % verovapaasti ja loput verotetaan ansiotulona.
Työsuhteen päättyessä rahasto-osuus maksetaan kokonaisuudessaan työntekijälle.
Rahastoinnin muodostamat hyödyt
Henkilöstörahaston jäsenilleen muodostamat hyödyt perustuvat lainsäädäntöön – muodostuva taloudellinen hyöty tiedetään siis jo etukäteen. Palkkioiden rahastoiminen muodostaakin keskimäärin runsaan 50 prosentin hyödyn suhteessa palkkion nostamiseen perinteisenä käteispalkkiona. Hyödyt syntyvät ansiotuloverotuksesta sekä henkilösivukulujen muodostumisesta ja ne kohdistuvat täysimääräisesti rahaston jäsenelle.
- Rahastoon sijoitettava summa on suurempi kuin vastaava palkkio käteiseränä. Postin maksaessa palkkion rahastoon, yhtiön ei tarvitse maksaa työnantajan lakisääteisiä noin 22 prosentin henkilösivukuluja, vaan yhtiö kasvattaa rahastoon maksettavaa palkkiota ”säästämällään” summalla.
- Palkkionsaajaa ei veroteta rahastoitavista palkkioista niiden ansaintavuonna eikä säästämisaikana. Ansiotuloveroa maksetaan vasta, kun rahastosta nostetaan osuuksia, tällöinkin palkkion saa osittain verovapaasti – nostosta on aina 20 % verotuksesta vapaata.
- Rahastoitua osuutta nostettaessa, siitä ei vähennetä työntekijän henkilösivukuluja, jotka ovat keskimäärin noin 10 %.
Esimerkiksi 100 euron suuruinen palkkio sijoitetaan rahastoon 122 euron suuruisena. Vastaavasti samansuuruisesta palkkiosta käteispalkkiona jää verojen ja työntekijän omien henkilösivukulujen (noin 10 %) jälkeen maksettavaksi keskimäärin noin 60 euroa (30 % tuloveroasteella).
Kun henkilö haluaa nostaa omaa osuuttaan rahastosta, summasta ei vähennetä työntekijän omia henkilösivukuluja, minkä lisäksi nostettavasta summasta 20 % on verovapaata. Näin esimerkin mukaan rahastoidusta erästä (122 euroa) maksetaan henkilölle lopulta verojen jälkeen keskimäärin 93 euroa (30 % tuloveroasteella, 20 % verovapaata). Rahastoitu palkkiosumma on täten 55 % suurempi kuin palkanmaksun yhteydessä maksettava summa. Henkilöstörahaston sijoitustoiminnan tuotto voi kasvattaa summaa entisestään.
Palkkioiden rahastoiminen muodostaa noin 50 prosentin hyödyn suhteessa palkkion nostamiseen käteispalkkiona.
Rahastoitu palkkio ei ole työeläkettä kerryttävää tuloa, mutta rahastoinnin vaikutus lopulliseen eläkekertymään on hyvin vähäinen suhteessa rahastoinnin muodostamaan hyötyyn.
Edellä kuvatut hyödyt ovat siis lakiin perustuvia. Niitä täydentää rahaston sijoitustoiminnallaan saama tuotto. Rahasto on onnistunut historiansa aikana sijoitustoiminnassa varsin hyvin, keskimääräisen vuosituoton ollessa noin 5 %, mutta tuotto voi olla myös negatiivista.
Samalla kun rahaston jäsen tekee vuotuisen päätöksen palkkionsa rahastoinnista, voi hän itse päättää tavasta, jolla haluaa omia sijoituksiaan hoidettavan. Vaihtoehtoina on kolme toisistaan poikkeavaa sijoitusvaihtoehtoa; varovainen, neutraali ja tuottohakuinen. Kukin rahaston jäsen voi itse päättää haluamastaan riskitasosta vuosittain.
teksti Lasse Mäkinen, EAI Palkitsemispalvelut Oy
piirros Tuomo Heinävaara