Jatkuvassa muutosten virrassa yksi uusimmista tulokkaista postinjakelussa on Cams-lajittelu, joka on jo täysin syrjäyttänyt perinteisemmät työtavat Postikeskuksessa sijaitsevassa jakelutoimipaikassa Pallohallissa.

Kuluvan kesän aikana kaikki Pallohallissa lajiteltavat postinumerot ovat siirtyneet uuteen työmenetelmään. Hiomista prosessissa vielä riittää, epäkohtia ilmenee ja korjausliikkeitä tarvitaan, ennen kuin homma toimii suunnitellulla tavalla.

Postityöntekijöitä rassaa eniten se, että he kokevat uuden lajittelutavan tuskastuttavan hitaaksi. ”Miksi simppeli homma on pitänyt keksiä uudestaan monimutkaiseksi?” Tarvittavat laitteetkaan eivät ilmaisia ole, joten kummastusta herättää investoiminen laitteisiin postimäärän edelleen vähetessä.
Lyhyt oppimäärä

Camsilla lajiteltaessa lajittelukenttä supistuu lähetysten vastaanottaja-asiakkaiden määrän mukaan, jolloin yhdellä laitteella saadaan lajiteltua huomattavankin suuria alueita yhdellä kertaa. Laitteet eivät siis ole piirikohtaisia, vaan muutamalla laitteella lajitellaan kokonaisia postinumeroita. Näin ollen Pallohallin työhöntuloaikoja on porrastettu siten, että osalla työntekijöistä työvuorot kestävät iltapuolelle asti. Tämä luonnollisesti aiheuttaa närää ja alentaa halukkuutta ylitöiden tekemiseen.

Nyt todellakin alkaa vaikuttaa siltä, että työnantaja on pääsemässä tavoitteeseensa, jossa ”kuka tahansa” voi hypätä puikkoihin ja alkaa lajitella aluetta, josta ei tunne osoitteita tai postinsaajia nimeltä. Haasteita tosin riittää siinä, että jokaisessa lähetyksessä tulee olla seurattava koodi ja jokainen vastaanottajaosoite tulee löytyä Postin järjestelmästä. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että jokin lähetys saattaa pyöriä Pallohallissa useita päiviä ennen kuin lähtee jakajan mukaan reitille. Jos tarvittava koodi lähetyksestä puuttuu, on jakajan liki mahdotonta asettaa lähetystä oikeaan hyllypaikkaan – kyseinen posti on otettava mukaan ”neljäntenä nippuna”, jos sattuu tietämään sen olevan jaettavalla reitillään.
Hiljainen tieto romukoppaan?

Kokeneimmille aiheuttaa stressiä myös se, että on luotettava koneen tuottamaan laatuun. Tätä tosin on opeteltu jo aiemminkin konelajitelluissa LSM- ja MSM-nipuissa. Esimerkiksi zippilistoja ei Pallohallissa enää ole eikä jakajan päässä olevalla tiedolla tunnu olevan enää mitään arvoa. Päässä oleva tieto ei edes päivity enää millään tavalla, on vain luotettava koneen tuottamaan jakelujärjestykseen. Helppoa – vai onko?

Uusia työvaiheita

Valtakunnalliset pääluottamusmies Juha Torvinen ja varapääluottamusmies Tero Kelkka sekä Postikeskuksen pääluottamusmies Pertti Touhonen pääsivät aluepäällikkö Tomi Huhtalan ja palvelupäällikkö Seppo Keisua sijaistavan ryhmänvastaava Manne Suomisen opastamalle kierrokselle tutustumaan Camsin saloihin.

Ja tutustuttavaa riittääkin. Entisten karkea- ja reittilajittelun sijasta postityöntekijöiden työvaiheet ovat todellakin lisääntyneet. On tulevan tavaran erittelyä, hihnalla koodaamista, videokoodausta, OCR-koodausta, Camsilla lajittelu ensin postinumeron sisällä ja seuraavaksi Camsilla jakelujärjestykseen, niputtamista ja nippujen kiikuttamista oikeisiin rullakoihin.

Entisten tuotevirtaohjaajien sijaan eri postinumeroilla on omat teamleaderinsa, jotka esimerkiksi tilanteen mukaan ohjaavat tiimiläisiään hihnalta videokoodaukseen tai koodauksesta Camsille. Mainosten keräily ja kuskaaminen on vallan autokuskien hommaa, jakaja käsittelee ainoastaan mainokset, jotka hän ottaa kulkuvälineensä kyytiin. Ja mainoksiahan mahtuu mukaan paljon, jos kulkuvälineenä on Kyburz-rahtiskootteri.

Ehdottoman tärkeää on, että postinsaajat ovat tietojärjestelmissä oikein eli tähänkin hommaan tarvitaan tekijöitä ja hyvää tiedonkulkua.

Seuraavaksi Cams on suunnitteilla Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Että onko tässä siis järkeä? Lähetyksen seurattavuus toki paranee, mutta jakajan sanoin: ”Mitä asiakas tekee tiedolla, että kirje on otettu jakeluun, ehkä hän mielummin haluaa saada kirjeensä?”

Kolme kovaa Camsista

Ymmärtääkseen prosessia on hyvä päästä kierrokselle Pallohalliin. Vieraat olivat tyytyväisiä opastukseen ja oivalsivat asioita, jotka pelkistä kalvosulkeisista eivät avaudu. Preivarin toimesta vieraille Torvinen ja Kelkka sekä vierailun isännälle Huhtala esitettiin kolme kysymystä Camsista ja herrat myös kuuliaisesti vastasivat.

Miten oletat vaikuttavan postinkulkuun?
Miten oletat vaikuttavan postityöntekijöiden työsopimuksiin ja työvuororakenteisiin?
Onko postinjakelun osalta syytä huolestua työvoimapulasta tai työvoiman vaihtuvuuden aiheuttamista haasteista?
Juha Torvinen

1. Vaikea sanoa vielä kuvion tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ehkä viivästyttää ja etenkin MSM:n osoitteenmuutokset ovat varsin toimimattomat. Systeemi sinällään on vasta alkumetreillä. CAMS saattaa ”pahimmoillaan” olla PKS-seudulla tulevaisuudessa jopa edesauttavakin, joka ei periaatteessa ole huono kuvio. Ken sen tietää varmuudella.

2. Jos ja kun työnantajan tavoitteena on, ainakin siltä näyttää, eriyttää esityö ja jakelu kokonaan toisistaan, niin pahoin pelkään tulevaisuudessa työsuhteiden laadun olevan enemmistöltään osa-aikaisuuteen perustuvaa. Vakituisia niin sanottuja ”moniosaajia” tulee olemaan vähemmän, enemmälti pelkkiä osa- aikaisia jakelukeikkaajia.

3. PKS-seudulla työvoiman saatavuus on aina ollut ongelma. Kun töitä pilkotaan monin eri työnantajatoimin kuten CAMSilla, mahdollisuus niin sanottuihin keikkatöihin helpottuu, joten postiala pirstaloituu. Tulevaisuudesta näin ”korona-aikana” on vaikea sanoa isompia, mutta en usko tilanteen sinänsä muuttuvan paikoissa, joissa löytyy esimerkiksi opiskelijoita tai muita vastaavia. CAMS luo edellytyksiä tähän. Ei hyvä.

Jälkikommenttina olen henkilökohtaisesti perinteisenä postimiehenä todella suivaantunut legendaarisen postiosoiteosaamisen sivuun heivaamisesta.

Tero Kelkka

1. Jos jakelun järjestelmät ovat kunnossa ja toimivat, jakelun laadun pitäisi parantua, koska esityön virheet saadaan minimoitua.

2. Jos kyseinen järjestelmä otetaan käyttöön koko valtakunnassa, niin postinjakajien työ on sen myötä käytännössä pelkkää jakelua. Vaarana on osa-aikaisten työsuhteiden lisääntyminen ja työn yksipuolistuminen entisestään.

3. Kummastakin kysymyksessä osoitetuista seikoista on syytä olla huolissaan.

Tomi Huhtala

1. Toimiva CAMS-prosessi parantaa esityövaiheen läpiviemistä erityisesti niissä tilanteissa, joissa tulee paljon yllättäviä poissaoloja, koska perehdyttäminen CAMSiin on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin normaaliin esityöhön. Kun esityö saadaan lävitse ajoissa, sujuu ulkotyö varmemmin työajan puitteissa. Tärkeää CAMS-prosessissa on varmistaa, että järjestelmissä tiedot ovat kunnossa, jonka jälkeen prosessi toimii erittäin laadukkaasti ja parantaa sitä kautta postinkulkua. CAMS-prosessin tuottama lähetystieto helpottaa ongelmanratkaisua ja esimerkiksi asiakaspalautteisiin vastaaminen ja juurisyiden löytyminen helpottuvat merkittävästi.

2. Aikaikkunan näkökulmasta CAMS ei tuo suuria muutoksia, suhteessa perinteiseen ZIP-esityöhön.

3. Työvoiman saatavuus erityisesti PKS-alueella on edelleen merkittävässä asemassa postinjakelun laadun varmistamisessa. Alueella on tarjolla monenlaisia työtehtäviä niin Postissa kuin muissakin yrityksissä, joka aiheuttaa keskivertoa suuremman työvoiman vaihtuvuuden. Se on asia, mikä pitää jossain määrin hyväksyä. Toisaalta, juuri tämän tyyppisillä toimintamalleilla, kuten CAMS, voimme osaltamme varmistaa sitä, että tärkeitä työvaiheita saadaan laadukkaasti tehtyä myös siinä tapauksessa, että rivissä on useita ”tuoreita postilaisia” samanaikaisesti. Tärkeä osa työvoiman saatavuuden varmistamisessa on se, että olemme PKS-alueella, kuten muuallakin maassa, kiinnittäneet erityistä huomiota työntekijäkokemuksen parantamiseen. Hyvä esimerkki on Reittimestari-sovellus, jonka avulla tuodaan mobiiliteknologia parantamaan erityisesti uusien työntekijöiden kokemuksia jakelutyön ensimmäisinä kriittisinä viikkoina. Lisäksi tämän kesän kausiapulaisten perehdyttämiseen on panostettu paljon ja valmistauduttu huolellisesti vastaanottamaan kesätyöntekijät. Olemme muun muassa luoneet tutormallin, jonka tavoitteena on saada meidän omat kokeneet ammattilaiset tukemaan ja jakamaan vinkkejä ja kokemuksiaan tulokkaille. Sekä reittimestari, että tutormalli tähtäävät siihen, että uudet työntekijät pystyvät välttämään ”noviisien virheitä” ja tuntevat olonsa tervetulleiksi osaksi tiimiämme.

teksti ja kuvat Riitta Sievilä